Rugby league - taktiikka
Urheilu
/
Editor /
21 lokakuu 2009 /
Kommentoi
Rugby leaguessa taktiikalla on taipumus muuttua sääntömuutosten myötä ja nykyinen peli eroaa täydellisesti siitä, jota pelattiin 20 vuotta sitten ja myös 10 vuotta sitten pelatusta. Täydellinen esimerkki pelin muuttuvasta luonteesta ovat scrum-aloitukset. Ne olivat aikoinaan oleellinen osa peliä, jossa joukkueet taistelivat pallonhallinnasta. Nykyisin niitä käytetään ainoastaan poistamaan etukenttäpelaajat pelistä ja aloitukseen pallon syöttävä joukkue pitää pallon lähes aina.
Rugby leaguen taktiikka kietoutuu pallonhallinnan ja kenttäaseman ympärille. Kummatkin ovat sidoksissa toisiinsa. Joukkueet eivät voi voittaa ilman palloa, sillä silloin ne eivät voi tehdä pisteitä. Tämän takia useimmat taktiikat sisältävät pallon hankkimista joukkueen haltuun ja pallon pitämistä joukkueen hallussa. Puolustusta pidetään yleisesti hyökkäämistä raskaampana, joten pallon haltuun saanut joukkue on yleensä virkeämpi ja kyvykkäämpi hyökkäämään sekä taklaamaan puolustuksessa. On myös tärkeää pitää peli vastustajan kenttäpuoliskolla. Joukkueet harvoin heittävät palloa omalla puolellaan eivätkä täten juurikaan tee try-maaleja. Sen sijaan ne joukkueet, joilla on pallo vastustajan kenttäpuoliskolla, käyttävät paljon useimmin hyökkäystaktiikoita murtaakseen puolustuksen ja tehdäkseen pisteitä.
Viidennen taklauksen aikana joukkueiden on tapana potkaista palloa. Jos joukkue on yhä omalla kenttäpuolellaan, pallo potkaistaan kauas pyrkien saamaan parempi asema kentällä. Jos joukkue on lähellä vastustajan maalilinjaa, se yleensä suorittaa hyökkäävän potkun, joita on kahdenlaisia. Bomb on korkea potku, jonka tarkoitus on saada aikaan kahden joukkueen välille kilpailu pallosta. Monet pelaajat yleensä hyppäävät ilmaan saadakseen pallon. Sellaiset pelaajat kuten Israel Folau, Greg Inglis ja Joel Monaghan ovat mestareita ottamaan bomb-potkuja haltuun. Grubber-potku on matala ja se kohdistetaan maalialueelle. Potkun tarkoituksena on voittaa pallonhallinta takaisin silloin, kun puolustava pelaaja ottaa sen haltuun maalialueella. Hänet pyritään taklaamaan ennen kuin hän pääsee sieltä pois ja pakottamaan potkaisemaan pallo takaisin hyökkäävälle joukkueelle. Joukkueet, joilla on hyvä potkupeli, voittavat enemmän otteluita kuin häviävät, koska suuri osa try-maaleista tulee potkujen seurauksena.
Nykypäivän rugby leaguen avainalue on ruck-aloitus. Se on paikka, missä taklaus suoritetaan loppuun ja palloa pelataan. Ruck-aloitusten dominointi on avain menestykseen nykypäivän rugby leaguessa. Valmentajat opettavat hidastamaan vastustajan peliä painimalla samalla kun oma peli on nopeaa. Melbourne Storm on joukkue, joka pelaa parhainta ruck-peliä ja siksi se on menestynyt niin hienosti NRLssä viime kausina.
Peli on yleensä selvästi avoimempaa Super Leaguessa kuin National Rugby Leaguessa ja Super Leaguessa keskitytään enemmän hyökkäyspeliin. Tämä johtaa otteluihin, joissa tehdään enemmän pisteitä, pallo liikkuu enemmän ja ottelussa syntyy enemmän try-maaleja. National Rugby League on enemmän puolustussuuntautunut. Peleissä tulee vähemmän pisteitä ja selvästi vähemmän try-maaleja. Super Leaguessa hyvä hyökkäys voittaa yleensä hyvän puolustuksen, kun taas päinvastainen pätee NRLssä. Siellä parhaiten puolustavat joukkueet löytyvät taulukon kärkipäästä. Puolustuksista on tullut yhä vaikeimmin murrettavia NRLssä ja potkuja käytetään yhä enenevässä määrin try-maalien luomiseen.
Vedonlyönti rugby leagueen
Vedonlyönti rugby leagueen on jakaantunut kahteen ryhmään, otteluvetoihin ja pitkäaikaisvedonlyöntiin.
Otteluvetoihin on tarjolla useita erilaisia markkinoita mukaan lukien ottelukertoimet, tasoitusvedot, totaalit, voiton suuruus, ensimmäinen piste ja puoliaika/lopputulos. Tasoitusvedot, voittomarginaalin suuruus ja totaalit pitävät huolta siitä, että pelit säilyvät jännittävinä vedonlyöjille loppuun asti, vaikka voittaja olisikin jo selvillä. Ei ole mitään muuta niin jännittävää kuin "tarpeeton" potkumaali, joka riittää tasoituksen saavuttamiseen tai sen tuhoamiseen!
Pitkäaikaisvedonlyönneissä raha on kiinni kauemmin. Pelaaja lyö vetoa siitä, miten joukkue menestyy kauden aikana. Sekä NRLssä että Super Leaguessa kaikkien joukkueiden tavoite on mestaruuden voittaminen. Asiakkaat voivat lyödä vetoa siitä, kuka voittaa NRLn lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina tai kenestä kruunataan Super Leaguen meastari. Palkinto, jonka "voittamisen" joka joukkue haluaa välttää, on puulusikka - "palkinto" viimeiseksi jäämisestä. Vetoa voi lyödä koko kauden ajan siitä, mikä joukkue saa tämän pelätyn huonoimman joukkueen palkinnon. Voi myös lyödä vetoa siitä, mikä joukkue voittaa runkosarjan ja siitä, mitkä selviytyvät neljän tai kahdeksan parhaan joukkoon NRLssä ja play-offeihin Super Leaguessa.
Joskus tarjolla on myös erikoisvetoja. Ne ovat useimmiten pitkäaikaisvetoja. Yksi tyypillinen esimerkki on veto siitä, kuka valmentajista saa ensin potkut. Yleensä vähintään yksi valmentaja saa potkut tai eroaa kauden aikana. Oletetusti huonosti menestyvien joukkueiden valmentajat ovat suosikkeja näissä vedoissa.